Kaakon kaupungit sijaitsevat Suomenlahden rannalla, ollen rannikon viimeiset Suomen kaupungit ennen Venäjän rajaa. Kaakon kaupungit ovat myös EU-alueen viimeiset kaupungit ennen Venäjän rajaa. Suomenlahti on Itämeren itäisintä osaa ja Itämeri puolestaan Atlantin valtameren sivumeri. Vaikka Itämeren yhteys valtameriin on rajoittunut ainoastaan Tanskan kapeiden salmien kautta kulkevaksi, mahdollistaa se silti laivaliikenteen Suomen ja maailman välillä. Ja koska on laivaliikennettä, on oltava myös satamia. Toisaalta, Hamina-Kotkan satamasta pääsee myös maareittejä Venäjälle, Keski-Aasiaan ja Kiinaan.
Suomen suurin satama sijaitsee Porvoossa Nesteen öljyjalostamon yhteydessä. Hyvänä kakkosena tulee kuitenkin Kaakon oma Hamina-Kotkan satama, mikä yhdistyi yhdeksi satamaksi vuonna 2011. Hamina-Kotkan satama on merkittävä tavaraliikenteen kohtaamispaikka ja sen kautta kulkee vuodessa rahtia yli 10 miljoona tonnia. Hamina-Kotkan satamaan ei tällä hetkellä ole säännöllistä matkustajalaivayhteyttä mistään, mutta säännöllistä matkustajareittiliikennettä tavoitellaan alueen kehittämiseksi. Tällä hetkellä Kotkassa on jo tartuttu tuumasta toimeen ja kaupungin ytimen Kantasatamaan on suunnitteilla uusi matkustajaterminaali.
Hamina-Kotkan satama
Hamina-Kotkan satamassa on yhteensä seitsemän erillistä osaa. Nämä osat ovat Mussalo, Hietanen Etelä, Kantasatama, Sunila, Halla ja Hamina. Satamaosista kaikki Haminaa lukuunottamatta sijaitsevat Kotkan talousalueella. Vaikka Porvoon Nesteen satama on kokonaisrahtimäärällisesti suurempi kuin Hamina-Kotkan satama, kulkevat sen kautta ainoastaan maaöljy sekä öljynjalostustuotteet. Näin ollen Hamina-Kotkan sataman toiminta on monipuolisempaa ja se onkin Suomen suurin vienti-, kontti-, yleis- ja kauttakulkuliikenteen satama. Hamina-Kotkan sataman elinvoimaisuudella on monia hyviä vaikutuksia alueellisesti. Tärkeimpänä vaikutuksena voidaan pitää sitä, että sataman kova käyttöaste on tuonut alueelle työpaikkoja sekä suorasti että epäsuorasti.
Kaakon satamien historiaa
Haminan ja Kotkan satamat olivat kaksi erillistä satamaa aina vuoteen 2011 asti. Molemmilla satamilla on kuitenkin paikkansa Suomen historiassa. Haminan alueella on käyty ulkomaankauppaa meriteitse jo 1600-luvulta lähtien ja siitä sata vuotta myöhemmin Hamina satamineen oli venäläisille merkittävä linnoituskaupunki. Historian huminaa on myös Haminan ruotsinkielisessä nimessä Fredrikshamn, mikä on Haminalle myönnetty kuningas Fredrik I:n mukaan 1700-luvun alkupuolella. Hamina on historiansa saatossa ollut niin ruotsalaisten, venäläisten kuin suomalaistenkin hallussa ja osittain siitä johtuen kaupungissa on paljon historiallista nähtävää. Myös Kotka on sijaintinsa takia näytellyt historiassa merkittävää roolia. On merkkejä, että Kotka on 1300-luvulla ollut ruotsinkielisten aluetta, mutta 1700-luvun lopulla väestö koostui pääasiassa venäläisistä ortodokseista. Kaupunkien lähekkäisten sijaintien vuoksi kaupunkien historiassa on paljon yhteistä. Toisaalta historiaa on paljon, mikä ei sinänsä ole ihme, kun miettii että Hamina-Kotkan satama on kuin Suomen portti maailmalle.